Kirjoittanut Mikael Mäenpää
Kattoalan asiantuntija, yrittäjä
9 vuotta kokemusta alalta · Mukana yli 130 kattoprojektissa
Päivitetty 28.10.2026 · Perehdy kirjoittajaan
Peltikattomaali on järjestelmä, ei yksittäinen purkki
Kun peltikattoa aletaan maalata, valitaan yleensä vain pintamaali. Kestävyyden ratkaisevat kuitenkin ne vaiheet, jotka tapahtuvat ennen pintamaalia ja sen jälkeen. Oikea järjestelmä sisältää kuusi osaa, ja yksi puuttuva osa näkyy hilseilynä parin vuoden päästä.
- Peltipesuaine, joka irrottaa lian, siitepölyn ja oksytkalvon, ja joka huuhdellaan pois eikä jää pintaan.
- Ruosteenestopohjuste paljaille ja ruostetuille kohdille; se tulee metallipaljaaseen, ei paksuksi kerrokseksi koko katolle.
- Pintamaali, joka on tarkoitettu peltikatolle ja joustaa pellin lämpöliikkeen mukana.
- Riittävä maalikalvo: ohut kalvo ei suojaa, liian paksu kalvo hilseilee.
- Sopivat olosuhteet: ei liian kylmää, ei liian kosteaa, ei suoraa paistetta kuumalle pinnalle.
- Turvavälineet: telineet, valjaat ja turvakaide, koska maalaus tehdään katolla.
Sama maali antaa eri lopputuloksen riippuen siitä, tehdäänkö pesu ja pohjustus. Siksi maalia kannattaa vertailla järjestelmänä: mitä siihen kuuluu, ja mitä se edellyttää alustalta.
Mikä pinnoite katossa on — se ratkaisee mitä voi maalata
Peltikate lähtee tehtaalle pinnoitettuna, ja pinnoitetyyppi määrää tartunnan ja menetelmän. Pinnoite selviää useimmiten levyn kääntöpuolesta, hankintadokumenteista tai kysymällä pinnoitteen valmistajalta. Alla tyypilliset vaihtoehdot.
| Pinnoite katossa | Tyyppinen paksuus | Huoltomaalauksen lähtökohta |
|---|---|---|
| Polyesteri | n. 25 µm | Maalautuu yleensä hyvin pesun ja paikkapohjustuksen jälkeen; sisämaan perusrasitukseen yleinen valinta. |
| Polyuretaaniin perustuva pinnoite | paksumpi kuin polyesteri | Kestää UV- ja korroosiorasitusta hyvin; maalattavuus tarkistetaan järjestelmän ohjeesta. |
| Akryyli | paksuudesta riippuen | Maalautuu tyypillisesti akrylaattijärjestelmällä pesun jälkeen. |
| PVC eli plastisol | paksu muovikalvo | Maalautuu usein ilman erillistä pohjustusta, mutta pinta on puhdistettava perusteellisesti. |
| Fluoripolymeeri (PVDF, yleensä n. 70 %) | n. 25 µm luokkaa | Yleinen akrylaattimenetelmä ei sovi: tarvitaan pinnoitevalmistajan hyväksymä järjestelmä. |
| Maalaamaton kuumasinkitty pelti | sinkkikalvo | Pohjustus tarvitaan; pintamaalia ei levitetä suoraan sinkille. |
Muovipinnoitettu pelti tarkoittaa käytännössä PVC- eli plastisolpinnoitteista levyä. Pinta on paksu ja suhteellisen sileä, joten se maalautuu usein ilman erillistä pohjustusta, mutta on pestävä perusteellisesti ennen maalia.
Jos pinnoitetta ei pysty selvittämään, kannattaa varautua kalliimpaan menetelmään tai jättää maalaus tekemättä. Väärin valittu pintamaali irtoaa kokonaisena, jolloin tilanne on alkuperäistä huonompi.
Tartunta testataan ennen maalausta
Huoltomaalauksen onnistuminen ei riipu maalin laadusta vaan siitä, tarttuuko se olemassa olevaan pintaan. Tartunta tarkistetaan yksinkertaisella viiltokokeella, joka tehdään näkymättömään kohtaan.
- 1Tee ristikkäiset viillotPiirrä terävällä puukolla tai veitsellä ruudukko pinnoitteen läpi, niin että viillot leikkaavat toisensa. Tämä on niin sanottu X-viiltokoe; ohuella kalvolla (alle 250 µm) vastaava tarkistus on hilaristikkokoe.
- 2Katso, mitä tapahtuu risteyskohdassaJos pinnoite irtoaa tai nousee irti viiltojen risteyskohdasta, tartunta on heikko. Jos pinnoite pysyy kiinni, pinta on yleensä maalattavissa.
- 3Rajaa irtoava alueHeikosti kiinni oleva pinnoite poistetaan kaapimalla tai harjaamalla kiinteään pintaan asti, ja rajaetaan viistoon, jotta uusi kalvo saa reunan vasten.
- 4Tarkista pintasäröilyRunsas pintasäröily kertoo kalvon haurastumisesta. Jos säröilyä on paljon, vanha pinnoite poistetaan kokonaan, koska uusi maali ei sitoudu haurastuneeseen kalvoon.
- 5Kirjaa tulos ylösTartuntakokeen tulos kannattaa dokumentoida, koska se ratkaisee menetelmän ja on myöhemmin selitys sille, miksi toinen vaihtoehto valittiin.
Uusi sinkkipelti maalataan aikaisintaan talven jälkeen
Kuumasinkitty pelti on itsessään suoja: ohut sinkkikalvo voi pitää korroosion loitolla 10–20 vuotta ilmastorasituksesta riippuen. Juuri siksi uutta sinkittyä kattoa ei kannata maalata heti, eikä pintamaalia saa levittää suoraan sinkkipintaan, koska tartunta sinkkiin on heikko.
- Uusi sinkitty kate maalataan aikaisintaan yhden talven jälkeen; useimmiten 1–2 vuoden kuluttua, jolloin pinta on himmentynyt ja karhentunut.
- Paljaat, leikatut ja ruostuneet kohdat pohjustetaan ruosteenestopohjusteella ennen pintamaalia.
- Alumiinipinnat karhennetaan ennen pohjustusta, koska sileä alumiini ei anna otetta.
- Sopiva huoltomaalausväli on tyypillisesti 5–10 vuotta, ja peltikatto maalataan usein 10–15 vuoden välein pinnoitteesta ja ympäristöstä riippuen.
Rannikolla ja epäpuhtaassa ilmassa pinnoite kuluu nopeammin, jolloin maalaus on kannattavampi kuin sisämaan perusolosuhteissa. Päätös tehdään katon iän ja kunnon mukaan — katso katon kunto ja käyttöikä.
Maalityypit: akrylaatti, alkydi ja joustava pintajärjestelmä
Peltikatolle sopivat maalit eroavat toisistaan sideaineen, joustavuuden ja kuivumisen mukaan. Alkuperäinen pinnoite ja aiempi maalaus rajaavat valinnan: järjestelmän on sovittava olemassa olevaan pintaan.
| Maalityyppi | Soveltuu | Huomiota |
|---|---|---|
| Vesiohenteinen akrylaattipeltikattomaali | Yleisin valinta: sinkityille, aiemmin akrylaatti- tai alkydimaalatuille pinnoille sekä polyesteri-, akryyli- ja muovipinnoitetuille katoille | Joustaa pellin mukana, kuivuu nopeasti, puolihimmeä pinta ei kerää likaa helposti; vaatii puhtaan alustan ja pohjustuksen paljaille kohdille. |
| Alkydipeltikattomaali | Vanhat alkydilla maalatuille pinnoille | Kovempi kalvo, hitaampi kuivuminen ja vaativammat olosuhteet; pintamaalia ei levitetä suoraan sinkille. |
| Polyuretaaniin perustuva joustava järjestelmä | Vaativa säärasitus, suuret lämpöliikkeet, jyrkät katot | Kalliimpi, mutta sietää kulutusta ja UV-rasitusta paremmin; edellyttää tarkkaa esikäsittelyä. |
| Ruosteenestopohjuste | Paljaat, leikatut ja ruosteesta puhdistetut kohdat | Ei korvaa pintamaalia: se tulee metallipaljaaseen, yleensä yhteen kerrokseen. |
Tavallinen julkisivumaali tai yleisulromaali ei käy peltikatolle, koska se ei välttämättä sovi metallipintaan eikä kestä katon lämpöliikettä ja UV-rasitusta. Myös vanhan pinnoitteen kunto rajaa valintaa: hauras tai irtoava kalvo vaatii poistoa, ei uutta kerrosta päälle.
Meneekö kattoon oikea määrä maalia
Menekki ratkeaa riittoisuuden ja kerrosmäärän kautta. Tyypillinen peltikattomaali riittää noin 8 neliömetrille litralta yhdellä kerroksella, ja kestävyyden kannalta tuloksena tulee olla noin 50–80 mikrometrin kuivakalvo.
| Katteen pinta-ala | Yksi kerros (n. 8 m²/l) | Kaksi kerrosta |
|---|---|---|
| 60 m² | n. 7,5 l | n. 15 l |
| 100 m² | n. 12,5 l | n. 25 l |
| 150 m² | n. 19 l | n. 38 l |
| 200 m² | n. 25 l | n. 50 l |
- Ohentamalla ei saavuteta suojaavuutta: liian ohut kalvo ei suojaa, ja tavoiteltu paksuus syntyy kerroksilla, ei ohentamalla.
- Telalla levitetty maali tasoitetaan heti siveltimellä, jotta kalvosta tulee tasapaksu.
- Ruiskutuksessa käytetään peltikattomaalille sopuvaa suutinta, jotta kalvo ei jää ohueksi.
- Pienellä katolla reunat, listat, läpiviennit ja jiirit vievät maalia suhteettoman paljon, joten kulutus ei laske pinta-alan mukaisesti.
Väri ja kiilto: mitä RR-sävy ja puolihimmeä tarkoittavat
Peltikaton värit tulevat yleensä RR- tai RAL-värikartoista, ja maali sävytetään katteen omaan sävyyn. Väri ei muuta katon käyttöikettä, mutta se vaikuttaa siihen, miten kuluminen näkyy ja kuinka katto lämpenee.
- Aurinko haalistaa sävyjä ja laskee kiiltoastetta; tummat sävyet haalistuvat näkyvimmin ja lämpenevät eniten.
- Puolihimmeä pinta ei kerää likaa yhtä helposti kuin kiiltävä, ja se on helpompi puhdistaa.
- Värin vaihtaminen on ulkonäkötoimenpide: se ei korjaa pinnoitteen ohentumista.
- Sävy päätetään ennen tilausta, koska kuivuneesta pinnasta voi tulla eri sävyinen kuin märältä vaikutti.
Olosuhteet ratkaisevat yhtä paljon kuin maalin valinta
Peltikatto on ulkona, joten maalausolosuhteet ovat usein tiukemmat kuin seinällä. Kuivumisajat ilmoitetaan yleensä +23-asteisessa huoneenlämmössä ja 50 prosentin kosteudessa, ja reuna-aloilla ne venyvät.
- Lämpötila vähintään +5 astetta myös öisin, jotta kalvo ehtii kovettua.
- Ilman suhteellinen kosteus alle 80 prosenttia; hohdossa ja aamukasteessa pinta ei kuivu.
- Ei suoraa auringonpaistetta kuumalle pinnalle, koska maali kuivuu liian nopeasti ja kalvo haurastuu.
- Ei sade- eikä myrskysäätä, koska pesuaine ja maali leviävät ja lika tarttuu märkään pintaan.
- Pinta on kuiva ennen maalausta, ja pesuaine on huuhdottu pois kokonaan.
- Kerrosten väli on noin 8 tuntia, ja päällemaalattavuus saavutetaan usein seuraavana päivänä.
Maalaus kannattaa ajoittaa syksyyn tai kevään rauhallisempaan aikaan, jolloin pinta ei kuumene ja ilma on kuitenkin riittävän kuiva. Kesken jäänyt maalaus on tavallinen syy siihen, että katto jäi yksikerroksiseksi.
Milloin maali ei enää riitä
Maalaus on ylläpitävä toimenpide: se suojaa pintaa, mutta ei korjaa rakenteita. Jos alla on yksi seuraavista, maali vain peittää ongelman hetkeksi.
| Tilanne katossa | Miksi maali ei riitä |
|---|---|
| Levy on ruostunut läpi tai reiällinen | Pintamaali ei korvaa puuttuvaa metallia; levy vaihdetaan tai kate uusitaan. |
| Lape notkuu tai aaltoilee | Kiinnitys ei pidä: katso kateruuvi ja peltikaton kiinnitys ja ruodejako. |
| Aluskate on hauras | Vesi pääsee katteen alta; aluskate on vaihdettava, katso aluskatteen uusiminen. |
| Yläpohjassa on kosteutta tai kondenssia | Syy on tuuletus eikä pinta; katso katon tuuletus. |
| Räystäät ja jiirit vuotavat | Liittymät vaativat korjausta, katso peltikaton korjaus. |
Korjauksen ja uusimisen välisestä arvoinnasta lisää sivulla katon korjaus: milloin riittää ja milloin ei.
Näin tarkistat maalijärjestelmän tarjouksesta tai ostoslistalta
- Katteen alkuperäinen pinnoite on selvitetty ja huoltomaalattavuus vahvistettu.
- Tartuntakoe on tehty ja sen tulos on kirjattu, eikä heikkoa pinnoitetta ole jätetty paikoilleen.
- Pesuaine ja huuhtelu kuuluvat työhön, eivätkä pesuainejäämät saa jäädä pintaan.
- Ruosteenestopohjuste paljaille kohdille sisältyy järjestelmään.
- Pintamaalin tyyppi ja tavoiteltava kuivakalvo on ilmoitettu, ei vain maalin nimeä.
- Maalinmenekki on arvioitu kerroksittain, eikä ohentamisella ole haettu suojaavuutta.
- Olosuhdeaikataulu on sovittu: lämpötila, kosteus, kerrosten väli ja sään kesto.
- Katolla työskentelyn turvajärjestelyt ja jätteiden käsittely on mainittu.
Usein kysytyt kysymykset
- Mikä maali sopii peltikatolle?
- Peltikatolle käytetään peltikattomaalia, joka on tarkoitettu metallipinnoille ja joustaa pellin lämpöliikkeen mukana. Yleisin valinta on vesiohenteinen akrylaattipeltikattomaali, ja vanhoilla alkydipinnoilla vastaava alkydijärjestelmä. Valintaa rajoittaa se, mikä pinnoite katossa alun perin on.
- Voiko peltikaton maalata pesemättä?
- Ei kestävällä tuloksella. Likakerros ja pesuainejäämät heikentävät tartuntaa, ja ne ovat yksi yleisimmistä syistä siihen, että maali irtoaa ennen aikojaan. Pesuaine hangataan pintaan, huuhdellaan kunnolla pois ja annetaan kuivua ennen maalausta.
- Paljonko peltikattoon kuluu maalia?
- Tyypillinen riittoisuus on noin 8 neliömetriä litralta yhdessä kerroksessa. Sata neliömetriä katetta kahteen kertaan tarvitsee siis noin 25 litraa pintamaalia, ja pohjuste paljaille kohdille tulee tämän lisäksi. Katteen profiili, karheus ja erityiskohdat nostavat kulutusta.
- Milloin uuden sinkityn peltikaton voi maalata?
- Aikaisintaan yhden talven jälkeen, useimmiten 1–2 vuoden kuluttua asennuksesta. Sinkkipinta himmenee ja karhenuu ajan myötä, jolloin pohjuste ja pintamaali saavat otteen. Pintamaalia ei levitetä suoraan sinkille.
- Kuinka usein peltikatto pitää maalata?
- Sopiva huoltomaalausväli on tyypillisesti 5–10 vuotta, ja peltikatto maalataan usein 10–15 vuoden välein pinnoitteesta ja ympäristöstä riippuen. Rannikolla ja epäpuhtaassa ilmassa väli lyhenee.
- Käykö peltikattoon tavallinen ulkomaali?
- Ei. Tavallinen julkisivu- tai yleisulromaali ei välttämättä sovi metallipintaan eikä kestä katon lämpöliikettä ja UV-rasitusta. Peltikatolle valitaan metallipinnoille tarkoitettu järjestelmä.
- Mitä jos katossa on PVDF-pinnoite?
- Fluoripolymeeripinnoite (PVDF) on kestavin tehdaspinnoiteista, ja yleinen akrylaattimenetelmä ei sovi sen päälle. Tällöin tarvitaan pinnoitevalmistajan hyväksymä järjestelmä, muutoin riskinä on kokonaisen maalikerroksen irtoaminen.
- Kuinka paksu maalikalvo peltikatolle kuuluu?
- Tavoitteena on yleensä noin 50–80 mikrometrin kuivakalvo, useimmiten kahtena kerroksena. Liian ohut kalvo ei suojaa, ja liian paksu kalvo kasvaa hilseilyriskiä, minkä vuoksi vanhaa pinnoitetta ei kerrosteta poistamatta.
- Voiko peltikaton maalata itse?
- Pienialaisen, matalalla ja loivalla katolla olevan kohteen voi joskus maalata itse. Esikäsittely on tärkeämpää kuin itse maalaus, ja korkealla tai jyrkällä katolla työskentely vaatii telineet ja putoamissuojauksen.
Kirjoittajasta
Mikael Mäenpää
Mikaelilla on yhdeksän vuoden kokemus katto- ja rakennusalalta ja hän on ollut mukana yli 130 kattoprojektissa. Hän vastaa SuomenKattoremontti.fi:n kattoremontteja käsittelevän sisällön suunnittelusta, tutkimisesta ja päivittämisestä.
Näin sisältömme tehdään: toimitusperiaatteet · tietojen tarkistus · huomasitko virheen?
SuomenKattoremontti.fi on Suomen Kattoremontti Oy:n (Y-tunnus 3218650-8) ylläpitämä suomalainen kattoremonttien tietopalvelu ja kilpailutuspalvelu. Varsinaisen kattotyön tekee valitsemasi kattourakoitsija. Tietoa palvelusta · Tietosuojaseloste