Kirjoittanut Mikael Mäenpää
Kattoalan asiantuntija, yrittäjä
9 vuotta kokemusta alalta · Mukana yli 130 kattoprojektissa
Päivitetty 28.10.2026 · Perehdy kirjoittajaan
Mitä ruodejako ratkaisee
Ruoteet ovat lappeen poikittain, aluskatteen päälle asennettuja puulautoja, joihin katelevyt kiinnitetään. Väli mitataan tyypillisesti ruodelaudan keskikohdasta seuraavan laudan keskikohtaan. Koska peltilevy kiinnittyy vain siihen kohtaan, jossa lauta on, jako määrää suoraan sen, miten kate pysyy kiinni ja miten se kantaa.
- Kiinnikkeiden osuminen: ruuvi tai naula pitää saada ruodelaudan läpi, ei pelkän pellin läpi ilmatilaan.
- Katelevyjen kantokyky: levy jäykistyy vasta kun se on tuettu riittävän usein, ja liian harva tuki antaa pellin painua ja aaltoilla.
- Profiilin asettuminen: tiilikuvioisen pellin rivit ovat valmiina mitattuja, joten vain oikea jako saa ne asettumaan suoraan.
- Vedenpitävyys: kun levy ei notku, saumat ja liittymät pysyvät suunnitellussa asennossa eivätkä joudu vetämään vettä sisäänpäin.
- Turvatuotteiden kiinnitys: lumiesteet, kattosillat ja tikkaat kiinnitetään aina ruodelautaan, joten niiden paikat ratkaisevat, onko alla lauta.
Ruodejako ei siis ole esteettinen valinta eikä yleistävä luku, jota voi siirtää katolta toiselle. Ruoteet ja korokerimat kuvaavat kerrosten kokonaisuutta; tämä sivu keskittyy peltikaton ruodejakoon. Kun jako on selvillä, seuraavaksi ratkaistaan kiinnitysruuvin kärki, pituus ja kiristys — katso kateruuvi ja peltikaton kiinnitys.
Kaksi eri mittaa: keskeltä keskelle vai vapaa rako
Ennen kuin ruodejakoja vertaa kahdessa tarjouksessa, on selvitettävä, kumpaa mittaa kumpikin kuvaa. Profiilikatteissa väli ilmoitetaan useimmiten keskeltä keskelle, jolloin 350 millimetriä tarkoittaa ruodelautojen keskilinjojen etäisyyttä. Konesaumakatteen harvalaudoituksessa puhutaan puolestaan lautojen välisestä vapaasta raosta, joka on tyypillisesti enintään noin 60 millimetriä. Samaa lukua ei siis voi siirtää järjestelmästä toiseen.
Ruodejako kateprofiileittain
Peltikatteissa jaon määrää ennen kaikkea levyn kantokyky eli profiili, ja sen lisäksi katon kaltevuus. Alla tyypilliset haarukat; tarkka arvo tulee aina valitun tuotteen ohjeesta.
| Kateprofiili | Tyypillinen ruodejako | Mikä määrää |
|---|---|---|
| Profiilipelti ja aaltoprofiili | n. 300–600 mm | Levyn kantokyky ja profiilin muoto. Useimmissa tuotteissa ollaan 350 millimetrin tienoilla. |
| Tiilikuvioinen pelti | n. 300–400 mm | Valmistaja on määrännyt jaon profiilin kuviomoduulin mukaan, joten sitä ei muutella. |
| Lukkosaumakate | n. 200–300 mm | Tehdasvalmisteinen pystysaumakate klipsikiinnityksellä. Mitä loivempi katto, sitä tiiviimpi jako. |
| Konesaumakate | umpilaudoitus tai vapaa rako enintään n. 60 mm | Vaatii umpinaisen tai lähes umpinaisen alustan. Kaltevuudella 1:7 tai loivemmalla vaaditaan umpilaudoitus tai levyalusta. |
| Huopakate ja bitumikermi | umpilaudoitus | Ei ruodejakoa lainkaan: kate levytetään umpinaiselle alustalle. |
Kaksi yleistä harhaluuloa: profiilipellin jako ei ole aina 300 millimetriä, eikä konesaumakattoa voi asentaa harvojen ruoteiden päälle. Jälkimmäinen on syy siihen, miksi pellin asennus vanhan katon päälle on oma tekninen kokonaisuutensa eikä pelkkä profiilin vaihto.
Näin ruodeväli mitataan ja merkitään
- 1Tarkista kattotuolijako ja lappeen mitatKattotuolien väli ratkaisee ruodelaudoituksen paksuuden, ja lappeen pituus ratkaisee ruotejen määrän. Mittaa myös lappeen ristimitta, jotta vinous huomataan ennen merkitsemistä.
- 2Kiinnitä alin ruodelauta otsalautaanEnsimmäinen ruodelauta kiinnitetään otsalautaan. Tiilikuvioisella pellillä alimman laudan on oltava noin 10–15 millimetriä muita korkeampi, jotta porrastunut profiili asettuu. Korotus tehdään joko kahdella ohuella laudalla tai korotuspaloilla.
- 3Mittaa ensimmäinen väli otsalaudastaSeuraavan ruoteen paikka mitataan otsalaudan ulkoreunasta ruoteen keskikohtaan. Tiilikuvioisilla pellityypeillä tämä on tyypillisesti 300–350 millimetriä, ja mitan lähtö- ja päätepiste on ilmoitettava, koska eri tavat antavat eri lukeman.
- 4Merkitse loput välit keskeltä keskelleEdelleen mitataan laudan keskikohdasta keskikohtaan. Profiilista riippuen jako on 350 tai 400 millimetriä. Tarkista lopuksi, ettei ylin väli harjalla veny muita selvästi suuremmaksi; tarvittaessa jakoja tasataan hieman.
- 5Lisää apuruoteet erityiskohtiinLumiesteiden, kattosillan, tikkaiden ja läpivientien alle tarvitaan ruoteet tai lisälaudat siinä kohdassa, johon kiinnitys tulevaisuudessa osuu. Läpiviennin ylä- ja alapuolelle lisätään ruoteet, ja katkaistujen ruoteiden päät tuetaan.
- 6Tee umpilaudoukset jiireihin ja läpivientien ympäristöönSisäjiirien, aumojen ja suurten läpivientien ympäristö laudoitetaan umpinaisesti. Umpialue ulottuu ohjeen mukaan tyypillisesti noin 500 millimetriä jokaiselle sivulle, ja lautojen väliin jätetään noin 20 millimetrin tuuletusrako.
Ruodelaudoituksen mitoitus: kattotuolijako määrää laudan koon
Ruodejako ja ruodelaudoituksen paksuus ovat kaksi eri asiaa, mutta ne ratkaistaan yhdessä. Ohut lauta taipuu kattotuolien välissä, ja taipuma näkyy valmiin katon pinnassa. Tyypillisesti käytetään 22×100, 25×100 tai 32×100 millimetrin raakalautaa.
| Kattotuolijako | Ruodelaudan koko |
|---|---|
| 600 mm | 22×100 mm riittää tyypillisesti |
| 900 mm | 25×100 mm |
| 1200 mm | 32×100 mm |
Taulukko on suuntaa-antava ja olettaa noin 300 millimetrin ruodejaon. Ruodekokoon vaikuttavat kaltevuus, tukiväli ja ruodejako yhteensä, joten poikkeavissa kattotuolijaossa laudan paksuus tarkistetaan ennen tilausta. Ruodelaudat kiinnitetään kattotuoleihin kuumasinkityillä nauloilla, tyypillisesti kahteen kertaan kuhunkin kiinnityskohtaan.
Korokerima ja tuuletus kuuluvat samaan kokonaisuuteen
Ennen ruoteita aluskatteen päälle asennetaan pystysuuntaiset korokerimat, jotka luovat tuuletusvälin aluskatteen ja vesikatteen väliin. Ilman niitä tuuletus ei toimi, vaikka ruodejako olisi virheetön.
- Korokerima on tyypillisesti 25×50 tai 32×50 millimetrin lauta, asennettuna kattotuolien suuntaisesti aluskatteen päälle.
- Aluskatetta ei pingoteta, vaan se jätetään löysäksi rimojen väliin, jotta se ei rikkoudu ja pystyy johtamaan kondenssiveden.
- Aluskatteen limitys on vähintään 150 millimetriä, ja sen tulee ulottua ala- ja päätyräystäällä vähintään 200 millimetriä seinälinjan yli.
- Aluskatteen alapuolisen vapaan tuuletusvälin tulee olla vähintään 100 millimetriä, jotta kosteus ei pääse nousemaan rakenteisiin.
- Tuuletusilman reitin tulee kulkea esteettömästi räystäältä harjalle, ja poisto tehdään katon korkeimmasta kohdasta.
Katteiden vähimmäiskaltevuudet eroavat toisistaan: tyypillisesti poimulevykate vaatii vähintään 1:6, muotolevykate 1:4, tehdasvalmisteinen pystysaumakate 1:7 ja kaksinkertaisin saumoin tiivistetty konesauma 1:10. Kaltevuus siis vaikuttaa sekä siihen, mikä kate on mahdollinen, että siihen, kuinka tiivis ruodejako tarvitaan.
Väärän ruodejaon oireet
| Oire katossa | Tyypillinen syy |
|---|---|
| Pelti notkuu tai aaltoilee lappeella | Väli on kasvanut levyn kantokykyä suuremmaksi, tai ruodelauta on liian ohut pitkällä kattotuolijaolla. |
| Kiinnike jää ilman vastinetta | Väli ei osu profiilin kiinnityskohtaan, jolloin ruuvi menee vain pellin läpi. |
| Tiilikuvion rivit eivät asetu suoraan | Jako ei seuraa profiilin nousua, tai ensimmäinen väli on mitattu väärin otsalaudasta. |
| Pinnassa näkyy pitkiä kupruja | Kupera tai liian ohut ruodelauta. |
| Lumieste, kattosilta tai tikas ei kestä | Kiinnitys ei osu ruodelautaan. |
| Saumat ja liittymät vetävät vettä | Levyn notkuu muuttaa saumojen asentoa, erityisesti loivalla katolla. |
Lumikuorma, turvatuotteet ja apuruoteet
Suomessa katto kuormittuu lumesta, ja lumikuorma rasittaa nimenomaan katelevyjen tukikohtia. Kun jako on levyn kantokyvyn mukainen, kuorma siirtyy tasaisesti ruoteille ja edelleen kattotuoleille. Jos jako on harva, levy painuu ja kiinnikkeet rasittuvat.
- Lumiesteiden kiinnitys kohdalleen jo ruodejaon suunnittelussa, jotta alla on aina lauta.
- Kattosillan ja tikkaan kiinnityskohdat merkitty apuruoteiden paikoiksi, ei arvioitu vasta asennettaessa.
- Lumen kertymisalueet, kuten sisäjiirit ja rintataitteet, on huomioitu tihentämällä ruodejakoa tai kasvattamalla ruodekokoa.
- Räystäksen ja jiirien alueet on tarkistettu, koska siinä lumikuorma ja sulamisvesi rasittavat kattoa eniten.
Lumen aiheista lisää sivulla lumikuorma ja lumenpudotus, turvatuotteista sivulla kattoturvatuotteet.
Ruodelautojen menekki: laskennan esimerkki
Menekin voi arvioida jo suunnitteluvaiheessa, jotta lautoja ei tilata liian vähän tai turhan paljon. Esimerkiksi: lappeen pituus on 10 metriä, leveys 6 metriä ja ruodejako 350 millimetriä.
- 1Laske ruotejen määrä10 metriä jaettuna 0,35 metrillä on noin 29 väliä, joten lappeelle tulee noin 30 ruodelautaa.
- 2Laske metritysKoska jokainen lauta on lappeen levyinen eli 6 metriä, menekki on noin 180 ruodelautametriä yhdelle lappeelle.
- 3Kerro lappeiden määräKahdella lappeella ruodelautaa kuluu noin 360 metriä.
- 4Lisää erityiskohtien tarveApuruoteet lumiesteille ja kattosillalle, jiirien umpilaudoitus sekä räystäslaudat tulevat tämän päälle.
Laskelma on suuntaa-antava: se ei huomioi harjan ja päätyjen erityisjärjestelyitä eikä hukkaa. Todellinen tarve tarkistetaan katon mittojen ja valitun profiilin ohjeen mukaan.
Näin tarkistat ruodejaon tarjouksesta ja paikan päällä
- Katemalli ja noudatettava asennusohje on yksilöity, joten ruodejako voidaan tarkistaa siitä.
- Ruodejako on ilmoitettu lukemana, ja mittaustapa on selvä: keskeltä keskelle vai vapaa rako.
- Räystään aloitusmitta, sen mittauspisteet ja alimman ruoteen korotus on määritelty.
- Ruoteiden poikkileikkaus ja todellinen kattotuolijako on kirjattu, eivätkä ne ole keskenään ristiriidassa.
- Korokerimat sisältyvät työhön, ja niiden koko sekä tuuletusreitti on kuvattu.
- Jiirien pohjalaudoitus ja lumenkertymäalueiden vahvistukset sisältyvät tarjoukseen.
- Piippujen, luukkujen, kattoikkunoiden ja kattoturvatuotteiden lisätuennat on mainittu.
- Vanhojen ruoteiden säilyttäminen tai uusiminen ja vaurioiden lisätyöhinta on sovittu etukäteen.
Usein kysytyt kysymykset
- Mikä on peltikaton ruodejako?
- Ruodejako on ruodelautojen välinen etäisyys, kun väli mitataan laudan keskikohdasta seuraavan laudan keskikohtaan. Peltikatolla se on yleensä 200–600 millimetriä profiilista riippuen. Jako määrää, mihin kohtiin pellin kiinnitys osuu ja kuinka usein katelevy on tuettu.
- Paljonko ruoteiden väli on peltikattolla?
- Yleisillä profiilipellityypeillä väli on tyypillisesti 300–600 millimetriä ja useimmissa tuotteissa noin 350 millimetriä. Tiilikuvioisella pellillä valmistaja on määrännyt jaon: tyypillisesti ensimmäinen väli on 300–350 millimetriä otsalaudasta mitattuna ja seuraavat 350–400 millimetriä. Lukkosaumakatolla jako on tiiviimpi, noin 200–300 millimetriä.
- Miten ruodeväli mitataan oikein?
- Alin ruodelauta kiinnitetään otsalautaan. Seuraavan ruoteen paikka mitataan otsalaudan ulkoreunasta ruoteen keskikohtaan, ja loput väli mitataan laudan keskikohdasta keskikohtaan. Näin profiilin askel osuu ruoteille ja kiinnikkeet saadaan lautojen läpi.
- Mikä ruodelaudoituksen laudan koko on?
- Tyypillisesti käytetään 22×100, 25×100 tai 32×100 millimetrin raakalautaa. Kookkaampi lauta tarvitaan, kun kattotuolit ovat harvemmassa: 600 millimetrin jaolla 22×100 riittää tyypillisesti, 900 millimetrin jaolla 25×100 ja 1200 millimetrin jaolla 32×100. Laudan on oltava täyskanttinen ja ilmakuiva.
- Mitä seuraa, jos ruodejako on liian harva?
- Katelevy painuu ja aaltoilee, kiinnikkeet voivat jäädä ilman vastinetta, ja tiilikuvioisen pellin rivit eivät asetu. Myöhemmin ongelma näkyy saumoissa ja siinä, etteivät lumiesteet tai kattosilta saa tukevaa kiinnitystä.
- Mikä on ruodejaon ja vapaan raon ero?
- Ruodejako mitataan ruodelautojen keskilinjoista, kun taas vapaa rako on lautojen välinen ilmaraon leveys. Konesaumakatteen harvalaudoituksessa vapaa rako on tyypillisesti enintään noin 60 millimetriä, joten se ei ole verrannollinen profiilikatteen 350 millimetrin jakoon.
- Tarvitaanko peltikatolle aina umpilaudoitus?
- Ei. Profiilipelti, tiilikuvioinen pelti ja lukkosaumakate asennetaan ruoteille. Sen sijaan konesauma sekä huopakate ja bitumikermi vaativat umpinaisen tai lähes umpinaisen alustan, jolloin harvaa ruodejakoa ei käytetä. Loivimmilla katoilla konesauma vaatii umpilaudoituksen.
- Voiko ruodejakoa muuttaa jälkikäteen?
- Osittain: ruoteita voi lisätä, ja yksittäisen laudan voi siirtää, jos pelti on irrotettavilla kiinnikkeillä. Koko jakoja muuttaminen merkitsee käytännössä pellin irrotusta, joten korjaus tehdään yleensä samalla kun kate uusitaan tai kun aluskate ja rimat joka tapauksessa uusitaan.
Kirjoittajasta
Mikael Mäenpää
Mikaelilla on yhdeksän vuoden kokemus katto- ja rakennusalalta ja hän on ollut mukana yli 130 kattoprojektissa. Hän vastaa SuomenKattoremontti.fi:n kattoremontteja käsittelevän sisällön suunnittelusta, tutkimisesta ja päivittämisestä.
Näin sisältömme tehdään: toimitusperiaatteet · tietojen tarkistus · huomasitko virheen?
SuomenKattoremontti.fi on Suomen Kattoremontti Oy:n (Y-tunnus 3218650-8) ylläpitämä suomalainen kattoremonttien tietopalvelu ja kilpailutuspalvelu. Varsinaisen kattotyön tekee valitsemasi kattourakoitsija. Tietoa palvelusta · Tietosuojaseloste